maanantai 13. helmikuuta 2017

Sateenkaarisukat ystävänpäiväksi

Instan puolella jo joulun aikaan hehkutin, kun sain lapsiltani aivan ihanat joululahjat. Tämä oli ensimmäinen joulu, kun he halusivat ostaa meille vanhemmille joululahjat. Käytiin yhdessä kaupassa ja he valitsivat lahjat, piilottivat ne ostoskoriinsa ja maksoivat itse kassalla. Myöhemmin kotona lahjat paketoitiin ja askarreltiin pakettikortit. Lahjat pantiin kuusen alle odottamaan, josta Joulupukki ne sitten aattoiltana jakoi. Esikoiseni oli ostanut minulle kauniita jouluisia lautasliinoja ja kuopukseni taas valinnut kerän Novitan 7-veljestä sateenkaarilankaa, pastellivärisenä. Hän halusi, että neuloisin langasta jotain ihan itselleni. Niinpä sitten pistin puikoille villasukat - ihan itselleni. Sukat ovat pelkkää sileää neuletta, jotta ihana lanka tulee parhaiten esille. Resorit, kantapäät ja kärjet tein yksivärisellä vaaleanpunaisella 7-veikalla.

Olisi kiva kirjoittaa, että neulominen sujui kuin tanssi: Sydämenkuvat silmissä loistaen, pelkkiä pastellivärisiä ajatuksia tajunnanvirrassani. Mutta toista oli totinen arki. Neuloin ensimmäisen sukan kahteen kertaan kärkikavennuksia vaille valmiiksi kokeillessani kahta erilaista kantapäätä. Ja vain todetakseni, että teen sittenkin ihan tavalliset kantapäät. Resorinkin ehdin purkaa ehkä viiteen kertaan ennen kuin sain mieleiseni silmukkaluvun ja sain päätettyä teenkö 2o 2n vaiko sittenkin 1o 1n. Kyllä villasukan teko voikin olla joskus vaikeaa. Mutta kun ensimmäinen sukka oli tehty, valmistui toinen sukka vauhdilla. Neulomista tosin meinasi hidastaa viime viikon lopulla iskenyt vuosisadan räkäisin ja köhäisin flunssa. Huilaamisen välissä oli kuitenkin hyvä neuloa aina pieni pätkä ja vetäytyä sitten taas pötköttelemään. Nyt sukat ovat valmiit ja juuri sopivasti ystävänpäiväksi. Nämähän ovat juuri niin ihanan vaaleanpunaiset ja pastelliset, kuin ystävänpäivänä kuuluukin. Vaikka työstövaihe oli vähän takkuinen, niin sukista tuli ihanat ja sukkalangan antaja on tietysti vieläkin ihanampi 

Ihanaa ystävänpäivää teille kaikille 





maanantai 6. helmikuuta 2017

DIY naamiaisasu lapselle

Tein jo melkein vuosi sitten kuopukselle Peter Pan tai Robin Hood -asun naamiaissynttäreille. Asun kuvaaminen vain on jäänyt. Tänään kun lapset pukivat roolivaatteet päälleen ja esittivät minulle näytelmän, muistin vihdoin kuvata asun ja vinkkaanpa siitä teillekin. Itse en ole kovin innokas ostamaan valmiita kaupan naamiais- tai rooliasuja, vaan teen mieluummin itse sellaisia, jotka kestävät vähän paremmin käytössä ja ovat ehkä muunneltavissa ihan arkikäyttöönkin.

Tätä asua varten hankin valmiina vaaleanvihreän T-paidan ja ostin Eurokankaasta tummanvihreää huopaa. Saksin huovasta kauluksen ja tikkasin sen muutamalla pistolla kiinni T-paitaan. Hatun kaava on täältä ja se on todella helppo ja nopea tehdä. Koristeeksi ompelin muutaman sulan. Tein vielä hamppunarusta solmittavan vyön ja näin asu olikin valmis. Helppoa, nopeaa ja edullista. Pistäkäähän tämä korvan taakse seuraavaa kertaa varten, kun lapsi tarvitsee asun naamiaisia varten. Lapsen viskariryhmän hoitajat muuten ihastuivat hattuun niin paljon, että tekivät itselleenkin samanlaiset harmaasta huovasta ja käyttivät niitä joulun aikaan tonttuillessaan.

Mukavaa pakkasviikkoa teille kaikille!




perjantai 6. tammikuuta 2017

Loppiaisen liina

Minulle tammikuu on sininen. Ja turkoosi. Marketin lankahyllyssä oli poistuvia puuvillalankoja alessa ja nappasin mukaani pari kerää turkoosia Novitan puuvillalankaa. Löysin netistä kivan matto-ohjeen ja kokeilin virkata ohjeella liinan. Ensin en ollut aivan varma tuliko tästä liian koristeellinen minun makuuni. Mutta luulenpa, että taidan virkata toisenkin. Hyvää uutta vuotta kaikille täällä vieraileville!



 

tiistai 6. joulukuuta 2016

Joululahjoja

Olen saanut valmiiksi muutamia itsetehtyjä joululahjoja. Almandiinin i-h-a-n-a-s-t-a kettu ja karhu -puuvillasta ompelin kummipojalle leipomisessun. Tämä kangas on ihan lempparini. Luulen, että kummipoikakin tykkää. Niskan taakse tuleva nauha kiinnitetään napilla ja ompelin nauhaan pari napinläpeä, jotta essussa on vähän "kasvunvaraa".




Toiseen pakettiin ompelin niin ikään Almandiinin herkullisesta avokadot -kuosista tukevan ja reilun kokoisen ostoskassin. Kaveriksi lähtevät kesähelteillä virkkaamani pari tiskirättiä. Kauniita vihreän sävyjä tässä lahjassa.


Koukutettu blogissa näin aiemmin syksyllä mainiot tasseli-heijastimet, joita halusin kokeilla itsekin. Hankin käsityömessuilta vähän lisää heijastinnauhaa ja askartelin koulun sekä viskarin opeille joululahjaksi heijastimia. Minä tein heijastimet niin, että kieputin pahvinpalan ympäri heijastinnauhaa noin parikymmentä kierrosta. Pujotin nyörin toiseen päähän heijastinnauhanippua ja vedin nyörin ja nipun pään napakasti puuhelmen sisään. Olin suurentanut puuhelmen toista päätä vähän saksen kärjellä, jotta sain nipun mahtumaan sisään. Tämän jälkeen pujotin loput helmet ja papukaijalukon nyöriin, solmin nyörin umpisolmulle ja pujotin nyörien päät puuhelmin sisään. Lopuksi leikkasin heijastinnauhanipun toisen pään auki ja tasoitin hapsut samanmittaisiksi. Kunhan sain ensimmäisen heijastimen työvaiheet pähkäiltyä, niin loput heijastimet valmistuivatkin sitten ihan muutamassa minuutissa. Aika kivoja niistä tuli!

Joululahjahankinnat alkavat olla aika hyvällä mallilla, mutta kovasti tekisi mieli vielä tehdä itse jotain pukinkonttiin. Vielä ehtii hyvin, joten taidankin tästä lähteä hetkeksi Pinterestiä selailemaan. Mukavaa joulukuista viikkoa!