lauantai 22. huhtikuuta 2017

Kirjontaa ja tilkkutöitä

Jos joku ei ole vielä huomannut, niin kirjontatyöt ovat nyt käsityöpiireissä todella kovassa nosteessa. Olen joskus nuorena tehnyt jonkin verran ristipistotöitä ja kirjonutkin hiukan, mutta nyt kirjominen alkoi kiinnostaa uudelleen. Sain Tampereen Lankamaailmasta testattavakseni puisen kirjontakehyksen. Kehyksen kanssa työskentely on paljon helpompaa ja lopputuloksestakin saa varmemmin siistin, kun kangas on kehykseen pingotettuna kirjomisen ajan. Anchorin kirjontalangat hain Näsilinnankadun Nappikaupasta.

Pinterestissä olin törmännyt Lilipopo embroidery -blogin ihaniin kirjottuihin tyttöihin ja ne pääsivät ensimmäisinä työn alle. Valitsin mallin, jossa mekko on puuvillakankaasta ja muutoin tyttö on kirjottu pääosin tikkipistoilla. Työhön tuli kaksi tyttöä; esikoiseni parhaan ystävänsä kanssa ❤️ Värit on valinnut tyttäreni.

Kirjontatöissä on minun mielestäni haasteellista työn loppukäyttö. Mihin kirjaillun tilkun yhdistäisi tai missä sitä käyttäisi? Päätin, että minun kirjontatyöni päätyy koristetyynyyn. Yhdistelin vaaleanpunaista ja vaaleansinistä kukkakangasta beigeen lakanakankaaseen ja niistä syntyi tällainen hempeä tyyny. Tilkkujen leikkaaminen tylsyneellä leikkurilla oli melkoisen hermoja raastavaa hommaa, mutta olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen. Tilkut asettuivat symmetrisesti ja sain saumat hyvin kohdistettua. Tuli samalla elvyteltyä kahta unohduksissa ollutta käsityötekniikkaa; kirjontaa ja tilkkutöiden ompelua.

Mihinkäs sitä seuraavaksi ryhtyisi? Mieli tekisi pitkästä aikaa vaateompeluiden pariin ja tarvetta uusille vaatteille kyllä olisikin meillä useammassa vaatekaapissa. Mielessä olisi jo monta kivaa vaatetta, kun joku vaan viitsisi piirtää kaavat - puuh! Aurinkoista viikonloppua teille kaikille!





tiistai 4. huhtikuuta 2017

Virkatut mandalat

Kun kustannusosakeyhtiö Moreenista tarjottiin mahdollisuutta tutustua käsityöaiheisiin kirjoihin oli heti selvää, että halusin hyppysiini tämän Virkatut mandalat -kirjan. Olin pitkin talvea pinnannut kivoja mandalaohjeita ja tässä kirjassa sain kerralla 30 upean virkatun mandalan ohjeen. Kirjan on kirjoittanut Haafner Linssen, hollantilainen suunnittelija ja bloggaaja. Olen seurannut hänen byHaafner blogiaan ja instagram -tiliään, joten tyyli oli minulle jo entuudestaan tuttu. Väriterapiaa parhaimmillaan.


Kirjassa on kattava "Ennen kuin aloitat" -osuus, jossa käydään läpi virkkauksen perusasioita. Langoista ja värien käytöstä on asiaa kahden aukeaman verran. Sen jälkeen siirrytään tekniikkaan, jonka kertaaminen teki itsellenikin hyvää. Itse pidin kovasti osuudesta, jossa neuvottiin kuinka kerrosta vaihdetaan saumattomasti tai vaihdetaan väriä mahdollisimman huomaamattomasti. Myös erilaisten päättelytapojen esittelyssä oli uutta opeteltavaa. Erilaisten silmukoiden virkkaamisesta kirjassa on selkeät kuvalliset ohjeet.


Kaikki kirjan 30 mandalaa on kuvattu viidelle aukeamalle, joista niitä on helppo selata ja valita mieleisensä. Värit ja kuvat tässä kirjassa ovat todella herkullisia, kuten kuvasta näkyy.


Jokaisella mandalalla on kaunis suomenkielelle käännetty nimi. Kirjasta löytyvät mm. mandalat nimeltä Jäätelöpallo, Simpukankuoret, Virran viemää ja Kekseliäitä kerroksia. Ohjeet löytyvät sekä kirjoitettuina että kaavioina. Valokuvat ovat niin selkeitä, että kokeneempi tekijä pystyy virkkaamaan jo pelkän kuvankin perusteella. Kaavioiden symbolit on selitetty jokaisen ohjeen kohdalla ja itse tykkäsin siitä, että ohjeessa on mainittu myös valmiin mandalan koko. Minulla oli alussa vähän vaikeuksia seurata kirjoitettua ohjetta. Ohjeiden kirjoitustapa oli vähän erilainen, kuin mihin olen tottunut. Itse virkkaankin aina mieluiten kaaviosta, mutta ohjeen, kaavion ja kuvan yhdistelmällä onnistuu kyllä takuuvarmasti, vaikka kirjoitetun ohjeen lukutaidossa olisikin haasteita. Jokainen mandala on esitelty omalla aukeamallaan. Laitan teille tähän maistiaisiksi muutaman mandalan. Ensimmäisenä Fiftarihenkeä.


Sitten Viehättävää pitsiä.


Ja Pirteä päivänkakkara.


Ehdin jo virkkaamaan kaksi kirjan mandalaa, joista tarjoilinkin jo maistiaisia instagramissa. Tässä  ensimmäinen niistä, Kerro se kukkasin.


Ja tässä toinen, Hip ja pop. Mandalat päätyivät lasten yöpöydille (eli jakkaroille, kun kivoja yöpöytiä ei ole vielä löytynyt).


Kirjan lopussa on ideoita, mihin kaikkeen virkkaamiaan mandaloita voi käyttää. Ohjeet esimerkiksi virkattuun laukkuun, pannunalusiin, pöytätabletteihin ja tähän ihanan värikkääseen torkkupeittoon löytyvät kirjan lopusta. Joskus minä vielä urakoin tällaisen suloisen peiton. Kuvan peitossa on 94 pikkumandalaa. Jos virkkaisi yhden mandalan päivässä, niin saisi viimeistellä peiton kesälomalla...


Mitä mieltä olette, koukuttuisitteko te mandaloista? Minä koukutuin. Onneksi on iso pussi erivärisiä puuvillalankoja olemassa. Aurinkoa ja värejä viikkoonne!



sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Aavikkoruusu, Sadekeiju, Usvametsä ja Kehrä

Nämä ja 16 muuta ihanaa ohjetta löytyvät Pirjo Iivosen Unelmien huivit -nimisestä kirjasta. Sain kirjan Moreeni kustannusosakeyhtiöltä luettavakseni ja olen ihan myyty. Kirjan huiveilla ei ole pelkästään suloiset nimet vaan huivit ovat myös todella kauniita. Unelmien huivit on kirjan tekijältä toinen julkaisu. Ensimmäinen, Unelmien silmukat - haaveista sukiksi, on ilmestynyt syksyllä 2015. Toivottomana esteetikkona minua viehättävät kovasti kirjan kauniit kuvat. Huivit ovat tunnetusti hankalia kuvattavia, mutta tässä kirjassa huivit ja niiden muoto on saatu kauniisti esitettyä. Kuvat ovat suuria ja värit kylläisiä. 



Unelmien huivit sisältää eri vuodenaikoina käytettäväksi sopivia huiveja. Lisäksi kirjassa on pikkuboleron ja kahden keepin ohje. Kirjan alussa on kuva kaikista kirjan ohjeista ja sivunumero, jotta ohjeet löytyvät helposti. Kirjassa on myös selkeitä tekniikkakuvia silmukoiden luomisesta, oikean ja nurjan silmukan neulomisesta ja erilaisista silmukoiden lisäys- ja kavennustavoista. Kirjassa kerrotaan eri lankalaaduista, käsialan vaikutuksesta neuleeseen ja mikä tärkeintä, kun huiveista puhutaan, neuleen viimeistelystä. Kirjassa esitellään myös erilaisia neulomistarvikkeita.


Jokaisen huivin yhteydessä kerrotaan lanka ja langan menekki, neuletiheys, tarvikkeet ja koko. Kokoa ja mallia havainnollistamassa on myös piirroskuva mittasuhteineen. Ohjeissa on selkeät kaaviot pitsineuleita varten.



Kirjan huivit ovat muodoltaan ja väritykseltään mukavan vaihtelevia. Muutamassa huivissa yhdistellään mielenkiintoisesti eri tekniikoita. Esimerkiksi lisäämällä neulottuun huiviin näyttävä virkattu kukkareunus tai punomalla i-cordina neulotut nyörit muhkeaksi palmikoksi huivin reunaan. Isot pitsineuleiset huivit näyttävät omasta mielestäni helposti melko hankalilta neulottavilta, mutta uskoisin, että kirjan selkeillä ohjeilla onnistuu kokemattomampikin neuloja. 

Minä olen ehdottomasti huivi-ihminen. Huivi on oltava aina kaulassa ulkoillessa ja töissäkin tykkään käyttää huiveja tai muuten palelen helposti. Tykkään itse aika yksinkertaisista neulepinnoista, enkä taida omistaa yhtäkään pitsineulehuivia. Kirjan upeat kuvat saivat minut kuitenkin vakuutettua siitä, että tarvitsen ehdottomasti muutaman pitsineulehuivin. Luulen, että ensimmäisenä puikoille pääsee postauksen viimeisen kuvan Sadekeiju, joka on neulottu ihanan pehmoisesta ja pörröisestä mohairista. Ihan täydellinen kesähuivi mekkojen kanssa käytettäväksi. Vai mitä mieltä olette?



sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Messy Bun hat ja muutamia harmaita asusteita

Ostin Dropsin Baby Merinoa täydellisessä harmaan sävyssä useamman kerän ja niistä neuloutui muutamia mukavia pikku asusteita. Ensimmäisessä kuvassa itselleni neulottu niin mainio Messy Bun hat, jota voi käyttää mainiosti vähän isommankin tukan kanssa. Nyt kun minulla on vähän pidemmät hiukset ja tulee usein sutaistua hiukset epämääräiselle ponnarille tai nutturalle, niin pipo ei ole mahtunut kunnolla päähän. Tämän kanssa ei tule sitä ongelmaa, kun pipo jää päälaelta avoimeksi. Pipo on neulottu alhaalta ylös 3,5 mm puikoilla. Aloitusreunassa on 120s ja neuloin muutaman sentin 1 kiertäen oikein, 1 nurin neuletta. Sen jälkeen vuorottelin oikeaa, nurjaa ja tuota aloitusreunan resoria. Päälakea kohti mentäessä kaventelin oikeilla osuuksilla kolme kertaa 12s. Jos joku kaipaa tähän tarkempaa ohjetta, niin huikatkaahan kommenttikentässä. Eteen laitoin koristeeksi nahkaisen merkin, jossa lukee Handmade♥. Ompelin tekstin ompelukoneellani nahanpalalle ja tikkasin muutamalla pistolla kiini pipoon. Tästä tuli kyllä aika kiva!


Tyttärelle neuloin Klompelompen ruttupipon. Siihenkin tein nahasta merkin koristeeksi, jossa lukee lapsen nimi ja . Pipo on beanie mallia eli jää päälaelta sopivasti lörpöttämään. Tyttärenkin pipossa on aloitusreunassa 120s ja resori on neulottu 1 kiertäen oikein, 1 nurin.


Pipon pariksi neuloin baktus-huivin, joka on minun mielestäni malliltaan ihan huippu. Tämä huivi neulotaan niin, että luodaan 4s ja neulotaan ainaoikein neuletta. Toisessa reunassa lisätään 1s langankierrolla 6 kerroksen välein, kunnes ollaan puolessa välissä. Lisätty silmukka neulotaan seuraavalla kerroksella takareunastaan oikein. Sitten taas kavennetaan toisessa reunassa 1s 6 kerroksen välein, kunnes jäljellä on 4s ja päätellään silmukat. Koristeeksi tein neonpinkistä langasta ihanat tupsut. Tämä neon värinen lanka on Vikingin Sportsragg sukkalankaa ja sitä löytyy Lankamaailmasta useammassa neonvärissä. Tuo pinkki väri on tosi pähee, mutta ihan karmea kuvattava. Tuntuu, että punainen väri vaan leviää ruudulle, vaikka minkälaiset säädöt yritin kameraan laittaa. Joka tapauksessa tästä setistä tuli kyllä aika herkku.



Viimeisenä jo aikaisemmin talvella miehelle neulomani kauluri. Sekin on neulottu samasta Dropsin Baby Merinosta. Halusin kauluriin jotain yksityiskohtaa, joten tein eteen tuollaisen pienen palmikkoraidan. Kaulus on aika väljä ja pitkä, että sen saa reilusti kaksinkerroin ja se lämmittää hyvin kaulaa. Ajattelin tämän käytettäväksi lähinnä mustan villakangastakin kanssa ja sopiikin sen kanssa oikein hyvin. Kaulurit mielletään usein lasten asusteiksi, mutta sopivat minun mielestäni ihan hyvin myös aikuisten käyttöön. Sovituskuviakin tästä yritettiin ottaa. Poseeraus ei todellakaan ole mitään miehen lempihommaa, joten en ehtinyt edes saamaan kameran säätöjä sopivaksi, kun kuvaussessio oli hänen mielestään jo suoritettu. Kuvista tuli ihan puhkipalaneita, joten tähän tasokuvaan on nyt tyytyminen :)


Tässä kävi nyt niin hassusti, että minulla ei ole tällä hetkellä yhtään keskeneräistä neuletyötä. Mutta eipä hätää, sillä aloitin juuri kirjontatyön, joka on ihan imaissut mukaansa. Homma etenee hitaasti, mutta eiköhän jossain vaiheessa kuvia tännekin päädy. Toivottelen hyvää alkavaa viikkoa ja auringonpaistetta teille kaikille!